29. Pikkuusen häjymmät pirot Senaatintorilla 7.-9.6.

Helsingin kaupunki on kutsunut eteläpohjalaiset pitämään maakuntajuhlaa Senaatintorille torstaista lauantaihin 7.-9. kesäkuuta 2012. 

Näissä "pikkuusen häjymmissä piroissa" riittää ohjelmaa laidasta laitaan. Savoy-teatterissa näytellään Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" päivitettynä musikaaliversiona, klubeilla ja pubeissa soittavat pohjalaiset rokkarit, Seinäjoen kaupunginorkesteri esiintyy Musiikkitalolla, pohjalaisilla taiteilijoilla on näyttelyitä useammassa paikassa kaupungilla, ja joka päivä pelataan pesäpallo-ottelu Brahen kentällä. Ihan vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. 

Senaatintorilla on tarjolla pohjalaista käsityötä ja designia, pohjalaisten tuottajien monenlaisia herkkuja, tietoa Etelä-Pohjanmaan matkailukohteista - sekä Töysän kylien, Jalasjärven kylien ja Kitinojan kylän yhteisosasto, jossa kerrotaan maaseutuasumisen vaihtoehdoista maakunnassa. 

"Notta kesäkuus pääsöö Helsingiskin kysymähän multa suaraa naamatusten, mitä ihimettä on Kitinojan perinnetontit. Saa kysyä jotta "minkä tähären te tällääsiä värkkäättä"? ja "oottako te kaikki pohojalaaset yhtä hulluja?" - kyllä mä vastaan. Mullon joukos kuvia ja karttoja ja monta litraa vettä, jottei kurkku kuiva kun selostan. 

Mollahan siinä Aleksanterinkarun pualoosella syriällä, likempänä valtioneuvoston kansliaa kun Helsingin yliopistua. Tulukaa juttuuhin ja hakemahan esittehiä, jottei olla niistä turham päitten maksettu! Jonsei ittiä kiinnosta, niin antakaa eteheppäin - varmahan tiärättä jonkun, joka tykkää airoosta asioosta, niinkun pohojalaanen taloo. "   

   

28. Ensimmäiset tonttivaraukset

Kitinojan perinnerakentamiselle varatulta alueelta on kaksi ensimmäistä tonttia varattu. Toiseen  siirtyy poikkeuksellisen hieno vanha pohjalaistalo lähialueelta, ja toiseen piirretään parhaillaan uusista materiaaleista rakennettavaa kokonaisuutta. 

Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeisto löytyy nyt internetistä tulostettavana versiona  Moderni puukaupunki -hankkeen sivuilta tulossa olevista kohteista, Kitinojan internetissä toimivista paikallissanomista, tämän blogin sivupalkista jossa on perinnerakentamiseen liittyviä linkkejä - ja tästä.  

Siirrettävissä taloissa säilytetään niiden alkuperäiset detaljit. Uudisrakentamisessa rakennustapaohjeistuksen merkitys on suurempi - pohjalaistalon historian luotaaminen esittelemällä sen perinteisiä mittasuhteita, tyylipiirteitä ja yksityiskohtia toimii samalla rakennustapaohjeena. Säännöt siirrettäville vanhoille rakennuksille ja uudisrakentamiselle ovat siis hyvin pitkälti samat.

Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hanke jatkuu kakkosvaiheella, jonka aikana mm. 
*   ratkaistaan sähkölinjoihin, viemäröintiin ja tien rakentamiseen liittyvät kysymykset sekä jatketaan yhteistyötä Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja rakennustarkastusviranomaisten kanssa prosessin eteen päin viemiseksi
*   tehdään maaperätutkimus kaikista rakennettavista tonteista  
*   järjestetään Kitinojan perinnerakentajille ja myös muille perinnerakentamisesta kiinnostuneille tutustumiskäyntejä ja teemailtoja, joissa pureudutaan niihin asioihin joista rakentajat haluavat saada lisää tietoa
*   kootaan perinnerakentajia palvelevasta verkostosta jäsennetty ja helppolukuinen osaajarekisteri sekä painettuna, että nettiversiona
*   luodaan facebookiin "pohjalainen rakennusapteekki", jossa yksityiset ja yritykset voivat ilmoittaa ilmaiseksi perinnerakentamiseen liittyviä ostetaan- ja myydään- ilmoituksia, sivustolle laitettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti
*   teetetään perinteisen pohjalaisen talon mallipiirustukset ja rakennusohjeet. Peruspiirustuksia voi hyödyntää muokaten, muuntaen ja soveltaen yksilölliseksi loppuratkaisuksi, jolloin taloista ei tule toistensa kopioita, vaan ne ovat jokainen omanlaisensa samasta tyylisuunnasta huolimatta. 
*   pyritään lisäämään perinnerakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa, ja etiikkaa, sekä paikallisen perinteisen rakentamistavan arvostusta yleensä
*   käydään neuvotteluja mahdollisesta rakennusperinteeseen ja perinnerakentamiseen liittyvästä yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Ruotsin Hälsinglandin välillä 


Ihan erityisesti haluan mainita, että hanke on saanut useita yhteydenottoja ihmisiltä, joilla on omaa kokemusta vanhan rakennuksen siirtämisestä ja asumisesta, sielun paloa pohjalaisen talon ja maiseman puolesta, varteenotettavia neuvoja ja hyviä vinkkejä - sekä ystävällisiä tarjouksia asiantuntija-avusta ja tutustumiskäynneistä heidän omille kohteilleen. Kiitämme sydämen pohjasta ja otamme takuulla tarjoukset vastaan!  

Lämpimiä terveisiä kaikille perinnerakentamisesta kiinnostuneille!   
     
 

27. Vanhan rakennuksen purkamisen, siirtämisen ja uudelleen pystyttämisen etiikka

Perinnerakentaminen on arvoratkaisu. Paitsi, että vanha hirsi on rakennusmateriaalina kelvollinen, vanhan rakennuksen purkaminen ja siirtäminen uuteen paikkaan merkitsee aina kulttuurimaiseman köyhtymistä siellä, mistä rakennus poistuu. Pohjalaisessa maisemassa perinteinen pohjalainen talo pihapiireineen on identiteettiä luova tekijä. Se on talonpoikaisten kädentaitojen mestarinäyte, joka kaikkein näkyvimmin ilmentää seudun omaleimaista, ainutlaatuista kulttuuria ja historiaa. Perinnerakentaminen sisältää eettisiä arvoja, jotka sekä luopujan että kiinnostuneen ostajan tulisi aina ottaa huomioon: 

Luopujalle

- Jos myyt vanhan rakennuksen tai rakennusryhmän, harkitse voitko myydä sen tontteineen

- Jos et voi myydä rakennusta tontteineen tai jos rakennuksella ei syystä tai toisesta ole todellista mahdollisuutta tulla asutuksi ja huolletuksi nykyisellä paikallaan, luovuta se siirrettäväksi. Rakennusten paikalleen lahottaminen, polttaminen tai hävittäminen ilman yritystä tarjota sitä pois siirrettäväksi on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Jos sinulla itselläsi ei ole mahdollisuutta pitää rakennuksia kunnossa, anna se mahdollisuus jollekin toiselle. Ole realisti - rakennus ei säily ikuisesti, ellei sitä asuta tai huolleta.

- Jos vanhalla rakennuksella on sinulle tunnearvoa, osoitat sen parhaiten suomalla sille uuden elämän uusien asukkaiden toimesta joko nykyisellä tontillaan, tai sitten uudessa paikassa. Älä lisää tunnearvoa rakennuksen käyttöarvoon, kun päätät hinnasta. 

- Jos rakennuksen käyttöarvo on sinulle sama kuin polttopuun arvo, hinnoittele se polttopuun mukaan. Muista, että jos hajottaisit rakennuksen ja siivoaisit purkujätteet itse, siitä tulisi sinulle helposti useiden tuhansien eurojen kustannus. Huomioi, että rakennuksen dokumentointi, purkusuunnitelman tekeminen, numerointi, purkaminen, jätteiden siivoaminen ja siirtäminen ovat ostajalle vasta kustannusten alku, jonka jälkeen alkaa itse rakentaminen. 

- Jos rakennuksessa on lisäarvoa, esim. tallessa olevaa kiinteää sisustusta, eikä sitä ole suuresti muutettu alkuperäisestä (esim. alkuperäiset aukotukset, alkuperäiset lattialankut, poikkeuksellisen hienot yksityiskohdat), voit määritellä hinnan korkeammaksi. Mikäli rakennuksella on erityinen tarina (liittyen historiallisiin tapahtumiin, merkkihenkilöihin tms.), myös sillä voi olla ostajalle merkitystä josta kannattaa maksaa hieman enemmän. 

Etsijälle

- Jos etsit vanhaa rakennusta tai rakennusryhmää, aseta etusijalle mahdollisuus asettua asumaan sille tontille, missä se sijaitsee. Ilmoita paikallisissa sanomalehdissä. Mikäli sopivia rakennuksia löytyy ja niiden sijainti on omalta kannaltasi realistisilla etäisyyksillä, tee omistajalle tarjous myös tontista. 

- Jos rakennus on myynnissä siirrettäväksi, älä siirrä sitä sen oman rakennusperinnealueen ulkopuolelle. Pohjalaistalo kuuluu Pohjanmaalle, hämäläistalo Hämeeseen, jne. Myös yhtenäiseksi mielletyn rakennusperinnealueen sisällä löytyy sitä suurempia paikallisia eroja, mitä etäämmälle mennään. Kunnioita perinnerakentamisellasi oman asuinympäristösi paikallista, perinteistä rakentamistapaa ja maisemaa, johon se kuuluu. Pyri hankkimaan siirrettävä rakennus mahdollisimman läheltä sitä paikkaa, johon aiot sen siirtää. 

- Jos itseltäsi puuttuu kokemusta, käytä ammattilaista rakennuksen kunnon ja siirtokustannusten arvioinnissa. 

- Teetä rakennukselle huolellinen dokumentointi ja purkusuunnitelma ennen sen purkamista ja siirtämistä.

- Siivoa jälkesi purkutyömaalla

- Jos myyjä voi kertoa sinulle rakennuksen aiemmista vaiheista ja historiasta, ole kuulolla. Ne ovat osa rakennuksen tarinallista arvoa myös silloin, kun ne eivät liity poikkeuksellisiin olosuhteisiin tai ihmisiin.  

 

26. Koto-projekti mukana seminaarissa ja messuilla maaliskuussa

Torstaina 29.3.2012  Komia asuminen 2025 -seminaari Seinäjoella, Framin auditoriossa,Kampusranta 9B

Ohjelma: 

Miten Seinäjoen seudulla halutaan asua vuonna 2025? Miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat? Minkälaisia suunnitelmia on jo olemassa? Miten asukkaat voivat vaikuttaa asuinympäristönsä tulevaisuuteen? 

12.00 Tervetuloa!
          Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotietokeskus
12.10 Tilaisuuden avaus
          Jorma Rasinmäki, kaupunginjohtaja, Seinäjoki
12.20 Asuntomessut ja asumisen tulevaisuus
          Pasi Heiskanen, toimitusjohtaja, Suomen Asuntomessut
12.40  Keskitehokas rakentaminen - 
          tulevaisuuden konsepti kaupunkimaiseen rakentamiseen
          Markku Hedman, professori, Tampereen teknillinen yliopisto
13.10 Komia asuminen 2025 - haasteet ja mahdollisuudet
          Erkki Välimäki, kehittämisjohtaja, Seinäjoen kaupunki
          Hilkka Jaakola, kaavoituspäällikkö, Seinäjoen kaupunki
          Harri Suokko, operatiivinen johtaja, Anvia Oyj
          Mika Katajisto, aluejohtaja, PEAB
14.00 Kahvi/tee

Komia asuminen 2025 - sanoista tekoihin:

14.30 Keskusta-asuminen Seinäjoella
         Raimo Sarajärvi, hallituksen puheenjohtaja, 
         Suomen Kotijoukkue Oy
         Kommentit, äänestykset ja keskustelu
15.00 Asuminen kylässä - Kitinojan perinnekylä
         Taina Hautamäki, projektipäällikkö, Kitinojan kyläseura ry
         Kommentit, äänestykset ja keskustelu
15.30 Taajama-asumista Kurikan malliin
         Paavo Tyrväinen, kaupunginjohtaja, Kurikka
         Kommentit, äänestykset ja keskustelu
16.00 Yhteenveto - kohti komiaa asumista
16.15 Verkottuminen & virvokkeita
17.30 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!
Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunk
Juha Luukko, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus
Tuula Lahti, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

ILMOITTAUDU 26.3.2012 MENNESSÄ:  pirkko.ijas@seinajoki.fi  


Pe 30.3. - Su 1.4. Pytinki-messut Seinäjoella

Kitinojan Koto-projekti on Pytinki-messuilla mukana Seinäjoen kaupungin osastolla! Tervetuloa juttelemaan ja saamaan lisätietoja Kitinojan perinnerakentamisprojektista ja tonteista!

25. Kitinojan perinnekylän sijainti

Visualisointi pohjoisesta

Kitinojalla suunnittelualue joka halutaan varata perinnerakentamista varten, on yleiskaava-aluetta, jossa suunnittelualue sijoittuu osittain AP-2-alueelle,  eli pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi osoitetulle, osittain M-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle paikalle. Osa suunnittelualueesta on siis jo tällä hetkellä varattu väljään haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Kaikkiaan alue on määritelty ma-2 -alueeksi eli maisemallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot. Tästä syystä nimenomaan perinteiset pohjalaistalot pihaiireineen sopivat alueelle kaikkein parhaimmin. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, jotka tulee suojella rakentamiselta, sijaitsevat toisaalla.

Suomenselkää lukuunottamatta pohjalainen maiseman on varsin tasaista. Vanhin asutus on keskittynyt viljavien jokilaaksojen varteen, jossa maaperä on pääosin savea. Täällä on aina ensisijaisesti rakennettu kulkyväylien, jokien ja myöhemmin teiden varrelle, vaikkei rakentamiselle sopivimpia kuivia kumpareita kaikille riittänytkään. Se on yksi syy siihen, miksi hirsiarina kehitettiin talojen perustusten alle. 

Merkittävää Kitinojan perinnekylän suunnitteluhankkeessa on, että sen tekeminen on lähtenyt ruohonjuuritasolta, eikä ylhäältä käsin.  Seinäjoen kaupunki on voinut hyödyntää paikallista aloitteellisuutta ja kyläläiset itse, jotka parhaiten tuntevat oman alueensa, ovat etsineet tarkoitukseen soveltuvan alueen ja perustelleet sen. Alueella on valmiiksi vanhaa rakennuskantaa. Tavoitteena on, että perinteistä asumisen tapaa arvostavat voivat rakentaa paikkaan, jossa myös naapuri rakentaa samoin periaattein, eikä vaarana ole että naapuritontille nousee peltihalli tai moderni valkoinen tiilitalo. Perinteisen talon rakentamiseen käytetty työ ja raha säilyttävät arvonsa, kun ympäristö tukee "paikan henkeä" ja miljöö on kokonainen. 

Kitinojan kylässä tiedetään, missä ovat rakentamiskelpoiset maat. Yksi niiden määrää rajoittava tekijä on Kyrönjoki, joka voi kerran sadassa vuodessa tulvia varsin korkeisiin metrilukemiin. Perinnerakentamisen suunnittelualue sijaitsee korkeimman tulvarajan yläpuolella.

Rakentamisen kustannuksia suunnittelualueella vähentävät mm., että sähkö, vesi ja laajakaista ulottuvat lähelle. Hyvä puoli paikan sijainnissa on myös se, että koulu ja kyläkeskuksen muut palvelut ovat kävelymatkan päässä. Seinäjoelle ja Lapualle on 15-20 minuutin automatka.

Kitinojan perinnekylä koostuu kahdestatoista pihapiiristä. Hirvilammintien eteläpuolelle on sijoitettu kolme tonttia, joiden asuinrakennusten pääjulkisivut kääntyvät perinteiseen tapaan tielle päin ja pihat etelään. Hirvilammintien pohjoispuolella suunnittelualuetta jakaa uusi tie, jonka molemmin puolin maasto nousee. Tien itäpuolella sijaitsee viisi tonttia. Suunnittelualuetta visualisoivassa ilmakuvassa näkyy, miten päärakennukset tukeutuvat metsän reunaan ja pihapiiri avautuu luontevasti länteen. Tien länsipuolella sijaitsee neljä tonttia, joiden pihapiirit avautuvat etelään. Väljät tontit mahdollistavat paitsi umpipihan rakentamisen myös kotieläinten pidon. Ajatus on, että alueella viihtyisivät ihmisten lisäksi niin hevoset kuin lampaatkin. Tienkään ei tarvitse päättyä viimeisten talojen luona, vaan siitä voi lähteä esim. metsänreunaa noudatteleva polku kohti kyläkeskusta. Luonteeltaan kylänmuodostus on ryhmäkylää, palaten tavallaan aikaan ennen isojakoa, joka hajotti ryhmäkylät ja loi hajarakentamisen.

 Jos rakentajia tulee alkuvaiheessa samanaikaisesti useampia, heidän on mahdollista harkita esim. yhteistä lämpölaitosta. Sitä mukaa, kun rakentajia tulee, he voivat itse osallistua asuinalueensa jatkokehittämiseen monin tavoin. Jos esim. pellon puoleisille tonteille ei tule rakentajia, ne voivat jäädä rakentamatta. Jos taas tontit joskus tulevaisuudessa loppuvat ja rakentajia tulisi lisää, perinnerakentamiselle on kerrottu siinä tilanteessa löytyvän lisää tilaa samaisen Hirvilammintien varresta.

24. Kitinojan perinnekylän suunnitelma

Suunnitelmaan sisältyvää tyypillistä pihapiiriä

Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy:n Kitinojan perinneasuinalueen mallikuvat ja rakentamistapaohjeet siirretään kokonaisena tiedostona internetiin lähiaikoina, minkä jälkeen ne ovat kaikkien kiinnostuneiden tutkittavissa ja tulostettavissa. Linkki tulee mm. tänne blogiin! 

Arkkitehdin sanoin Kitinojan rakennustapaohjeiden pyrkimyksenä on kertoa, mitkä osatekijät tekevät pohjalaistalosta pohjalaistalon. Mitkä ovat ne erityispiirteet, jotka tekevät pohjalaistalosta aidon? Tavoitteena on antaa kysymykselle vastaus ja näin jatkaa vuosisataista hirsirakennusperinnettä vanhaa rakennustapaa kunnioittaen. 

Pohjalaisen rakentamiskulttuurin maantieteellinen alue

Pohjanmaa, johon kuuluuvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan, osittain myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, on kansatieteellisesti tyypillisesti länsisuomalainen. Paikallisia eroja esiintyy rakennusten yksityiskohdissa, mutta pääosin talonpoikainen rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on melko yhtenäinen.

Suomen maakunnilla on oma rakennushistoriansa, josta eri alueilla voidaan ammentaa omaa paikallisuutta rakentamiseen. Juuri siihen sisältyy idean mielekkyys. Pohjalaistalo kuuluu Pohjanmaalle, hämäläistalon paikka on Hämeessä ja karjalaistalo voisi kokea uuden tulemisen itäisimmässä Suomessa. Paikallisuus vahvistaa alueiden muista erottuvaa ja omaleimaista luonnetta sekä vetovoimaa. Paikallisella perinteisellä rakentamistavalla on mahdollista "kapinoida" tasapäistyvää maisemakehitystä ja kylien lähiöitymistä vastaan, säilyttää ympäristöjen kulttuurinen tunnistettavuus ja identiteetti, sekä tuoda asumisessa ja rakentamisessa vallalla olevaan yhtenäiskulttuuriin perusteltu vaihtoehto. 

Rakennustapaohjeista

Pohjalaiseen taloon kuuluu pihapiiri useine rakennuksineen. Niinpä Kitinojalla tonttien minimikoko on 4000 m2, ja päärakennuksen lisäksi tontilla on oltava vähintään kaksi muuta rakennusta. Rakennusten sijoittaminen ei ole summittaista, vaan sillä tavoitellaan suojaisien umpipihojen syntymistä. Ulkorakennusten tulee olla perinteisiä, mutta niiden käyttötarkoitus voi olla moderni. Aittoihin, luhteihin, ja piharateihin voidaan kätkeä esim. varasto, verstas, askartelutilat, autotalli, lämpökeskus, sauna jne. Sauna voi olla myös omana rakennuksenaan tontin reunalla. Porttiaukko voi toimia autokatoksena. Renkitupa tai paapantupa voi olla vierasmajoitustilana, työtiloina, pihapuotina tai vaikka päärakennuksena, mikäli asukkailla ei ole isomman asuintilan tarvetta.

Siirrettävissä rakennuksissa pitäydytään niiden omien detaljien säilyttämisessä. Uudisrakennusten mittasuhteet, aukotukset, materiaalit ja väritys noudattavat alkuperäisiä esikuviaan.  Periaatteena voi pitää, että vanhan ja uuden rakennuksen välillä ei ole mainittavaa eroa muussa, kuin rakennusosien iässä.  Kun puut ja pensaat saavat mittaa, puutarhat,  kryytimaat, niityt ja haat kasvavat, ja taloissa on eletty jonkin aikaa, niiden voisi uskoa kuuluvan seudun vanhimpiin. Mikäli Kitinojalla kaikki suunnitelmaan luonnostellut tontit rakennetaan, syntyy uutta tien varteen sijoittuvaa ryhmäkylää.    

Rakennusten materiaalina on päistään kapeneva massiivinen hirsi. Pitkänurkat ja varaukset tehdään perinteisellä tavalla. Hirret liitetään yhteen tapeilla ja varaus täytetään pellavariveellä tai -nauhalla. Lämpöeristykset tehdään luonnonmukaisin materiaalein. Ikkunat ja ovet ovat puurakenteisia. Sokkelissa tulee näkyvin osin olla porakivi tai luonnonkivi. Katteena hyväksytään esim. saumapelti tai aito savitiili. Savupiippu tehdään vanhan mallin mukaan niin, että se kapenee keskiosaltaan ja levenee porrastetusti yläosaltaan. Värit ovat perinteiset - esim. punamultaa seinissä, taitettua valkoista, keltaokraa ja kimröökiä yksityiskohdissa. Lämmitysmuodoksi suositellaan uusiutuvia energiamuotoja. Yksityiskohtiin yleensä kiinnitetään suurta huomiota. Tekniikka integroidaan siten, ettei se näy julkisivuissa, esim. IV-ulospuhallus johdetaan muurattuun savupiipun kanavaan ja sähkökaappi sijoitetaan ulkorakennukseen tai kuistin sisälle.

Lähtökohtana tulee siis aina olla pohjalaistalon alkuperäisen tyylin tyypilliset yksityiskohdat ja materiaalit. Uusia ns. huoltovapaita julkisivumateriaaleja ei tule kälyttää. Huoltovapaita ns. ikuisia materiaaleja ei ole olemassakaan. Sen sijaan on materiaaleja, joita ei voi korjata. Niinpä esim. profiilipelti tai muovipaneeli eivät kuulu perinnerakentamiseen. 

 

23. Juha Kuisman luento Seinäjoella

Maaseutuasuminen ja kylien bisneskeissit

Sanoilla on merkityksensä vallankäytössä. "Haja-asutus" viittaa hajalla tai rikki olemiseen, tehottomuuteen ja lievään perifeerisyyteen. Sana "maaseutu" mielletään usein pelkiksi luonnonvaroiksi ilman ihmisiä, kehityksen nollatasoksi, maataloudeksi tai romanttiseksi maisemaksi. "Kylä" on tullut ruotsinvallan jälkeen lakitekstiin käsitteenä ensimmäisen kerran vasta kolme vuotta sitten (MRL 44§, 2009-). Sana "erämaa" on tulossa paikkatietoterminä Etelä-Suomeenkin. Sillä tarkoitetaan alueita, joilla ei ole asutusta - siinä tapauksessa erämaa on saapumassa myös Inkooseen?

Asuminen on tapa, jolla ihminen ilmaisee arvojaan. Suunnittelussa, lämmitysratkaisujen tekemisessä, rakentamisessa ilmaistaan niitä arvoja, joita pidetään tärkeinä. Asumisen tavan valinta on puolison ja ammatin valinnan jälkeen ihmisen kolmas iso valinta elämässä. Ilmaisuilla ja sanoilla kuten "to be" = olla, "bo" = asua, "bauen" = rakentaa, viljellä, on suora yhteys talonpoikaisuuteen. Se joka viljelee maata ja kasvattaa eläviä, rakentaa pystyjä rakennuksia ja elää maan päällä, on boor, bonde, tai bauer. On osattava asua, jotta osaa rakentaa (ja kaavoittaa).  Perustuslaissa todetaan asumisen ja liikkumisen vapaus. 

Entä paikka? Jokainen paikka on filosofisesti yhtä arvokas. Jokainen paikka on  maailman keskipiste. Jokainen paikka on erilainen. Asuminen ja rakentaminen perustuvat paikkoihin; arkkitehtuuri on paikkojen luomista. Ihmisen biologiassa paikka on reviiri ja luonnonsuoja, josta voi nähdä tulematta nähdyksi. Kylä on paikasto. Hyvä asuinpaikka on etelärinteellä tai kumpareella, pellon ja metsän rajalla tai veden äärellä, lähellä kaivoa, lähdettä tai vesijohtoa. Se on pinta-alaltaan riittävän iso, ja sisältää puustoa ja puutarhaa. Siinä on tieyhteys, ja se sijaitsee siten että naapurin valo näkyy. Pellolle ei pitäisi rakentaa. Talonpojan silmä tunnistaa maisemasta hyvät asuinpaikat - usein myös ladonpohjat ovat sopivia. 

Mikä on kylä? Se ei ole "maarekisterikylä", vaan ihmisten yhteisen toiminnan pienin yksikkö. Kylän rajat ovat ne, miksi ihmiset ne kokevat. Kylässä toteutuu vastavuoroisuus, esim. naapuriapu ja talkoot. Alueyksikkönä kylä itseorganisoituu kyläyhdistykseksi. Kyliä ei pidä kaavoituksessa luokitella "kehitettäviin" - viranomaisille ei ole annettu valtaa määrätä asuinpaikkoja ja kehittämisen kohteita. Valta on annettava ihmisille. 

Isojako hajotti ryhmäkylät. Maareformit torpparivapautuksesta asutustiloihin sijoittivat talot biomassan ääreen. Nykyisin suomalainen kylä on hajakylä. Väki on vähentynyt maa- ja metsätalousteknologian ja kaupan rakenteen muutoksen takia. 

MAL-verkosto on ideologinen keskittäjä:    http://www.mal-verkosto.fi/

Seppo Junnila ja Jukka Heinonen ovat tutkimuksessaan osoittaneet, että maaseudulla asuvien hiilijalanjälki on pienin kaikista suomalaisista:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+kaupunkilainen+saastuttaa+eniten/1135266327822

Kimmo Koski on vuonna 2008 esittänyt saman asian toisin, luoden propagandistisella tavalla päinvastaisen tuloksen, jonka perusteella maallemuutto tuottaa kunnalle tappioita. Väite perustuu vain tähän yhteen tutkimukseen: 

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv  

Tutkimuksen sivulla 29 esitetyissä menojen ja tulojen suuruusluokissa on maanmyyntituotoilla pelaten käännetty kustannukset plussan puolelle unohtaen maanhankintakulut jms. 

Kyläkaavoitus on liiketoimintaa. Jos kymmenen vuoden aikana rakennetaan 45 uutta taloa, niin investointi on 45 x 300 000 € = 15 miljoonaa euroa yhteen kylään. Lisäksi verotulot max 90 henkilöä x 30 000 € x kunnan veroprosentti 20 = verotuloa 540 000 €. Kyläkoulu säilyy, ja kylätalo pysyy kunnossa ja käytössä. 

Kylien liiketoiminnan muodot

Kylätalot tuotteistettuna, kylien vesihuolto-osuuskunnat, kesäteatterit, tanssipaikat, hoivapalveluyritykset, kotiapu + osuuskuntaratkaisu, yrittäjän pyörittämä siivousrinki, yksityinen päivähoito, matkailukohde + matkailuverkosto, kylä- tai mökkitalkkari, kylän palvelupäivä (Lusin malli), markkinat, kesätori, rompetori, rallin pikataivalpalvelut, luontoliikuntapaikkojen hoito, brändi (Teijo, Kukko, Lännen, Alpua...), lehti, joululehti, tuulimylly, siirtolapuutarha, omakotitalojen rakentaminen, teiden hoito työyhtymänä, lämpöyrittäjyys (hake ja biokaasu), musiikkileirit, tanssikurssit, taidekurssit, monipalvelupisteet, laajakaistaosuuskunta, kylän kehitysyhtiö (esim. Vuolenkoski Oy), huutokauppakamari kylätalolla...

Johtopäätös: kylätoiminnan seuraava askel on neuvotella niin, että kylän liiketoiminnalle avautuu tilaa. Tarkoitus ei ole, että kyläyhdistys ryhtyy itse yrittäjäksi, koska talkoilla ei voi yrittää. Kun jotakin asiaa toteuttaa toiminimi, yritys, osakeyhtiö tai osuuskunta, se asia on pysyvästi ratkaistu.